Kehon pH:n merkitys terveydelle

Sitruunat

Kehon pH, eli kehon happo-/emästasapaino on tulossa yhä tärkeämmäksi asiaksi monien vaivojen ehkäisyssä. Elimistö pitää veren pH:n hyvin tarkoissa rajoissa, (7,35 - 7,45), mm. erilaisten puskurijärjestelmien, keuhkojen ja munuaisten avulla. Syynä lienee yksinkertaisesti se, että jos veren pH muuttuu liikaa (alle 7,0 tai yli 7,8), seurauksena on hengenvaara.

Veren pH:n merkitys ja tärkeys tunnetaankin jo melko hyvin, mutta sensijaan kudosten pH:n muutokset ovat pitkälti tuntematonta länsimaisessa lääketieteessä.

Kudosten happamuuden muutoksia elimistö kestää huomattavasti kauemmin, kuin veren pH:n muutoksia.
Kudosten eli sitä kautta myös kehon happamuudella tai emäksisyydellä on kuitenkin merkittävät vaikutukset terveyteen pidemmällä aikavälillä. Joskus satoja tai tuhansia vuosia sitten ihmisten saama ruoka oli hyvin erilaista kuin nykyään, paljon kasvisvoittoisempaa, eikä mm. valkoista sokeria tai hiilihapotettuja juomia tunnettu. Siitä johtuen myöskään ihmisen elimistön ei tarvinnut käsitellä hyvin hapanta ruokaa jatkuvasti. Nykyään ihmisen saama happokuorma on paljon suurempi, kuin mihin elimistö on tottunut. Ja siitä seuraa monia ongelmia.

Happamuuden seuraukset

Happamat olosuhteet edesauttavat monien kroonisten tulehdussairauksien, reuman, diabeteksen, osteoporoosin ja myös sydän- ja verisuonisairauksien kehittymistä. Bakteerit, virukset ja myös syöpäsolut, hiivat ja sienet elävät ja lisääntyvät parhaiten happamissa olosuhteissa, eli matalassa pH:ssa.

Liiallisen happamuuden oireita ovat mm. jatkuva väsymys, epämääräiset kivut ja kolotukset, liikalihavuus, päänsärky, ruuansulatusongelmat ja migreeni.

Happamuuden aiheuttajat ja vaikutus kehossa

Sokeri on pahin happamuuden aiheuttaja. Myös keinotekoiset makeutusaineet ovat hyvin happamia. Matalaa pH:ta aiheuttavat myös mm. stressi, viha, pelko ja ahdistus, alkoholi, tupakka ja hiilihappoa sisältävät juomat, myös ns. light-juomat, maitotaloustuotteet, liha, etikkaa sisältävät tuotteet, useimmat viljatuotteet, erityisesti ns. valkoinen vilja ja myös kova fyysinen harjoittelu.

Keho pyrkii neutraloimaan ruuan kautta tulevan liiallisen happamuuden mm. ottamalla luustosta kalsiumia ja fostaattia, mikä pidemmässä juoksussa aiheuttaa osteoporoosia, eli luukatoa. Tästä johtuen myöskään maitotuotteet eivät estä osteoporoosia, vaan lisäävät sitä, koska maito on hapanta.

Suomessa käytetään maitoa ja maitotaloustuotteita hyvin runsaasti, virallisten suositusten mukaan juuri osteoporoosin estoon ja silti meillä on paljon osteoporoosia. Onkohan suosituksissa jotain pielessä?

K2-vitamiini vie kalsiumin verenkierrosta luustoon, eli K2-vitamiinin puute paitsi aiheuttaa osteoporoosia, myös lisää valtimoiden kalkkeutumista, koska kalkkia on verisuonissa liikaa. Elimistö muodostaa normaalisti K2-vitamiinia bakteeritoiminnan avulla suolistossa. Tästä johtuen K2-vitamiinin saanti heikkenee huomattavasti mm. antibioottien käytön yhteydessä. Myös yli 40-vuotiailla tämä bakteeritoiminta on usein heikentynyt ja K2-vitamiinin vajetta on havaittu Crohnin-taudissa ja myös Alzheimerin taudissa. Itse asiassa K2-vitamiinin puutoksesta johtuva verisuonten kalkkeutuma on paljon suurempi ongelma, kuin rasvojen aiheuttama kuormitus. Valtimoiden kalkkeutumisesta taas seuraa sydän- ja verisuonisairauksia.

Elimistö voi myös siirtää liikaa happamuutta kehon rasvakudokseen. Laihtuminen on tällöin vaikeaa, koska se johtaisi elimistön kannalta liian rajuun pH:n laskuun liian nopeasti. Tästä asiasta ei ole laajoja tutkimuksia, mutta yksittäiset tutkijat mm. USA:ssa ovat tätä mieltä.

Elimistö pystyy puskuroimaan ja neutraloimaan happamuutta vuosikausia, ennen kuin ongelmia alkaa syntyä. Usein vasta 30 ... 40-vuotiaana kehon puskurointiresurssit on käytetty loppuun, jolloin elimistö alkaa oirehtia vakavammin happamuuden takia. Tämä on myös ongelma, koska vaivat tulevat pikkuhiljaa, joten "syyllisen" etsiminen on vaikeaa.

Vesimelonia

Miten korjata liika happamuus?

Ratkaisuna on välttää sokeria ja muita edellämainittuja matalan pH:n tuotteita ja lisätä ruokavalioon emäksisiä tuotteita, kuten kaalia, kurkkua, avokadoa, salaattia, kiiviä, juureksia ja sitruunaa sekä meloneita.
Puolukkaa lukuunottamatta kaikki marjat ovat myös elimistölle emäksisiä, eli hyviä. Puolukka on taas muulla tavoin terveellinen, joten sitäkin kannattaa syödä pieniä määriä.
Viljoista hyviä ovat hirssi, tattari, kvinoa ja speltti. Juo vettä 1-2 litraa päivässä, lisää veteen sitruunaa. Ota K2-vitamiinia, tai syö japanilaista nattoa. Ja pysy iloisena ja onnellisena.

- päivitetty 8.6.2018 -

Lyhyesti:

Sokeri on pahin happamuuden aiheuttaja. Keinotekoiset makeutusaineet ovat yhtä huonoja.

Vähennä hiilihapotettujen juomien käyttöä.

Syö kasviksia, kasviksia ja vielä lisää kasviksia.

Syöpäsolut viihtyvät happamissa, vähähappisissa olosuhteissa ja tykkäävät sokerista.

Liiku, mutta älä rehki jatkuvasti. Tutkimusten mukaan jo 20 minuutin kävely metsässä tai puistossa lievittää stressiä. Stressi tekee sinut happamaksi.

Pysy onnellisena ja iloisena. Sekin on pitkälti valintakysymys.